Viisi tekijää onnistuneeseen vauva-arkeen

Vastasyntyneen, vauvan, taaperon tai lapsen kanssa arki on erilaista mitä se oli ennen perheen perustamista. Jokainen perhe toki kokee eri vaiheet omalla tavallaan, mutta meiltä kysyttäessä vauva-arjen sujumiseen vaikuttaa merkittävästi seuraavat viisi tekijää.

1. Oma asenne

Toisille keskellä yötä herääminen on hyvin raskasta, kun taas joku ajattelee sen vain kuuluvan tähän elämänvaiheeseen. Oman ajan vähentyminen, jatkuva pyykkääminen tai puklujen siivoaminen saattaa paikoin uuvuttaa. Lapsen kirkumaan oppiminen voi saada hymyn huulille, kun ajattelee sen olevan uusi taito – tai sitten se vain ärsyttää, kun hiljaiset hetket alkavat vähentymään.

Minä en ole läheskään yhtä energinen ja positiivinen kuin Taru, mutta minulla riittää paljon kärsivällisyyttä ja tykkään ajatella asioita pidemmän aikavälin perspektiivistä. Vaikka välillä väsyttää ja ärsyttää, ei vastaan ole tullut mitään radikaalisti yllättävää mitä en olisi ajatellut etukäteen. Näen pienen vauvan ja lapsen hoitamisen kuuluvan tähän perheen perustamiseen mihin yhteisellä päätöksellä olemme lähteneet. Ei siis pidä sortua valittamiseen tai lannistua, koska vauva kuitenkin kasvaa ja monet asiat helpottuvat ajan myötä. Samalla saa nauttia ihanan tytön seurasta ja oppia tuntemaan häntä.

2. Puoliso ja parisuhde

Oma parisuhde vaikuttaa paljon siihen, miten perheen perustaminen onnistuu. Uskon vahvasti, että suhteen on oltava kunnossa ennen vauvan hankkimista. Vaikka molemmat vanhemmat lastaan todennäköisesti rakastavat älyttömästi, ei se saa toimimatonta parisuhdetta kuntoon tai pelasta väljähtänyttä suhdetta.

Puolison tuki on myös todella tärkeää. Välillä tekemistä riittää oikein urakalla, eikä silloin saa ajatella itseään. Toinen on luultavasti yhtä väsynyt ja kaipaa myös omaa vapaa-aikaansa. Kun molemmat haluavat aidosti huomioida toisiaan ja tarjoutuu avuksi myös uupuneena, jakaantuu vauvan hoito ja vastuut pitkässä juoksussa tasan. Homma toimii luultavasti parhaiten, kun molempien prioriteetit ovat samassa järjestyksessä: esimerkiksi 1. vauva, 2. puoliso, 3. me ja 4. minä. Jos järjestys on toisella eri, tästä voi aiheutua haasteita.

3. Turvaverkko

Välillä vauvan hoito vaatii sen, että joku ulkopuolinen tulee avuksi. Vaikka kokisi jaksavansa vielä hoitaa vauvaa, pitää muistaa myös hoitaa parisuhdetta ja itseään. Vapaa ilta vauvasta voi tehdä ihmeitä. Ensimmäisen kerran kun oltiin ilta erossa meidän vauvastamme, mentiin treffeille Rosa Izakaya ravintolaan (vahva suositus!). Katseltiin tytön kuvia ja mietittiin miten hän voi, mutta juteltiin myös kotiarjen ulkopuolisia asioita. Kotiin tultaessa tyttöä oli todella ihana nähdä. Lisäksi mieli oli virkeämpi, kun oltiin irtauduttu arjesta ja keskitytty toisiimme.

Perheen lisäksi kummeja, ystäviä ja kavereita kannattaa myös pyytää apuun. Me ollaan tässä huonoja kun ”ei haluta olla vaivaksi”. Toki itse olisin ainoastaan ilahtunut ja otettu jos meitä pyydettäisi pariksi tunniksi hoitamaan jonkun toisen lasta. Se olisi osoitus, että meihin luotetaan ja ystäville on aina ilo olla avuksi.

4. Vauvan terveys

Oman vauvan terveyteen voi valitettavasti vaikuttaa melko vähän. Toki kannattaa noudattaa neuvolasta saatuja suosituksia, käyttää maalaisjärkeä ja lukea eri lähteistä mikä on pienelle vauvalle parasta. Jos lapsella tulee tai on syntymästä asti jokin hoitoa vaativa vamma tai sairaus, tulee se kuormittamaan vauva-arkea normaalia enemmän.

Meidän tyttö on saanut useamman kuukauden putkeen lääkitystä hemangiooman eli mansikkaluomen hoitoon. Se vaatii meiltä kontrollikäyntejä/-soittoja sairaalaan, ylimääräisiä käyntejä apteekkiin ja lääkkeen antamista kolme kertaa vuorokaudessa. Vakuutus onneksi kattaa kulut, mutta aikaa menee ylimääräiseen ja lääkettä pitää muistaa antaa säännöllisesti. Nopeasti tähän on rutinoitunut eikä se haittaa, mutta toki odotamme innoissamme aikaa, kun lääkityksen voi lopettaa. Tästä huolimatta koen meidän tytön täysin terveeksi ja olen siitä hyvin onnellinen.

5. Lapsen luonne / ”helppous”

Onko vauva helppo vai vaikea? En tiedä liittyykö tämä pelkästään luonteeseen, mutta toisille vauvoille kaikki näyttää sopivan, kun taas jotkut vastustavat monia arkisia asioita. Toki tähän vaikuttaa lapsen kehitysvaiheet, mutta niistä huolimatta syöminen, nukahtaminen, nukkuminen, vieraiden ihmisten tapaaminen, yms. voi sujua joko jouhevasti tai vaatia vanhemmilta kaikenlaisia temppuja vauvaa miellyttääkseen.

Itse luonnehtisin meidän vauvaa helpoksi. Uudet naamat saavat hymyn huulille, ruoka maistuu ja nukahtaminen iltaisin sujuu ilman ylimääräisiä temppuja. Rintaruokinnan kanssa oli alkuun haasteita ja välillä päikkäreille mentäessä on kitinää, mutta ylivoimaisesti suurimman osan ajasta tyttö on yhtä hymyä ja mukana kaikessa mitä tehdään.


Nämä viisi osa-aluetta on ensimmäisen 7kk aikana tullut selvästi esille meidän arjessa. Perheen perustaminen on meidän molempien mielestä ollut helpompaa mihin oltiin varauduttu. Tuntuu siltä, että nämä osa-alueet on meillä ihan hyvällä mallilla. Ois kiva kuulla sopiiko nämä kokonaisuudet teidän perhe-elämään tai mitä muuta nostaisit esiin kun puhutaan vauva-arjen sujuvuudesta?

Vauvan kanssa kotosalla
Vauva-arki vaatii paljon, mutta antaa enemmän